Ompeluharjoituksia, osa I

Opiskelu koulutuskeskus Salpauksessa alkoi ompeluharjoituksilla. Pääsin tutustumaan teollisuusompelukoneisiin, niiden säätöihin ja mahdollisuuksiin. Kotisingerini alkoikin pian tuntua köykäiseltä kapistukselta tehokkaiden teollisuuskoneiden rinnalla. Tehokkaimmat koneet tikittävät paksuakin kangasta ja materiaalia. Ei siis enää katkenneita neuloja ja ompelukoneeseen jumittavavia kangasmyttyjä. Mahtavaa!

Koska kotisingerillä ompelusta on tovi aikaa ja ompeluni on rajoittunut lähinnä verhon liepeiden ompeluun, olivat harjoitukset hyvästä. Opettelin pujottamaan lankaa, puolaamaan ja kokeilin ompelukoneiden käyttäytymistä paperiin. Ompelin eri koneilla suoraa, siksakkia, käyrää ja vinoa viivaa. Kun tuntumaa oli saatu riittävästi, pääsin ensimmäisen kunnon työn kimppuun. Patakintaan esittelen tässä valmiina, työvaiheesta jäi kuvat tällä kertaa ottamatta. Mutta voin kertoa haastavimman kohdan, jonka olen tähän valmiista kintaasta kuvannut. Tämä sauma tässä:

Ihan kelvollisesti mielestäni onnistuin tässä sauman ylityksessä. Reikää ei jäänyt ja kintaasta tuli muutenkin siisti. Vuorikangas oli liukkaanoloista ja ommellessa sai olla tarkkana, ettei vuorikangas lähde vetämään vinoon. Vuorikankaan käänsin kintaan reunalle ja lisäsin vielä keinonahasta ripustuslenkin:

Kintaan sisällä on ohut saumurilla kintaan muotoon ommeltu vanu ja vuorena musta kangas, päällikangas on jämäkkää villaa, jota oli helppo ommella ja käsitellä. Kyllä tällä anopin kelpaa joulun jälkeen uunivuokia nostella, vaikka ei tämä kinnas taida ihan EU-normeja eristeensä osalta täyttää: http://yle.fi/uutiset/3-9155390 

Ajattelin sujauttaa kintaan sisään vielä glögipullon anoppia ilahduttamaan <3